@jeejee: Suunnittelussa tehtyjen ratkaisujen ei missään tapauksessa tulisi perustua ainakaan käyttäjien tarpeiden arvailuun.
Parhaita tuloksia saadaan aikaiseksi kun suunnittelussa mennään eteenpäin käyttäjäkeskeisesti ja iteratiivisesti. Käyttäjien ja muiden sidosryhmien tarpeet pitää ensin pyrkiä selvittämään ja laittamaan jonkinlaiseen tärkeysjärjestykseen, jonka pohjalta voidaan lähteä tekemään varsinaista suunnittelutyötä. Kaikki ratkaisut mitä suunnittelussa tehdään tulisi aina myös validoida esimerkiksi käytettävyystestauksen kautta. Menetelmiä tällaiseen käyttäjäkeskeiseen kehittämiseen löytyy todella paljon.
Mobile first -ajattelussa yksi tärkeimmistä pointeista on juuri se, että suunnittelutyö lähtisi liikkeelle aina noiden pääkäyttötapausten (tavallaan palvelun punaisten lankojen) tukemisesta, joiden ympärille kasataan lisää sisältöä jos päätelaitteen näyttökoko sen luontevasti sallii ja jos se on käyttäjälle oleellista. Kaikki tärkeimmät toiminnallisuudet olisivat kuitenkin aina käytettävissä käyttöliittymän koosta riippumatta.
Mukautuvasta suunnittelusta puhuttaessa ajaudutaan yhä liian usein hyvin tekniikkapainoitteiseen keskusteluun. Puhutaan laitteista ja niiden ominaisuuksista, vaikka tärkeämpää olisi puhua käyttäjistä. Mobiililaitteiden käytön monipuolistumisen myötä tuo käyttäjistä, konteksteista ja tarpeista puhuminen menee ikävä kyllä jatkuvasti monimutkaisemmaksi ja virhealttiimmaksi kuten Viljami jo tuossa aiemmin tarkensikin.